Avainsana Helsinki Finland

Helsinki, 1945. Sota on ohi ja värit ovat palanneet taidemaalari Tove Janssonin elämään. Hän pystyy vihdoin hankkimaan oman studion ja antamaan kaikkensa menestyäkseen kansainvälisenä taiteilijana. Tove ei antaudu sosiaaliselle paineelle perustaa perhe – tärkeintä hänelle ovat taide ja vapaus. Vapaus myös johdattaa hänet avoimeen suhteeseen naimisissa olevan poliitikon ja vasemmistointellektuellin Atos Wirtasen kanssa. Kumpikin on sitä mieltä, että toista ei voi omistaa. Kaunis ajatus joutuu kuitenkin koetukselle, kun Tove rakastuu teatteriohjaaja Vivica Bandleriin. Rakkaus saa Toven maailman päälaelleen. Hän kokee intohimoa, mutta myös äärimmäisiä pettymyksiä. Uudelleenarvioinnin kohteeksi joutuu rakastetun taiteilijan koko identiteetti ja se, mitä hän ansaitsee rakkaudessa.

Kuolleet lehdet kertoo kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle.

Iiris on tyttö, joka työskentelee tulitikkutehtaassa. Häntä riistävät kaikki. Työnantajan osuuteen elokuva ei edes vaivaudu vihjaamaan. Tytön alistajina ovat hänen äitinsä ja kylmä isäpuoli, jotka verottavat hänen tilipussiaan ja sitten mies, jota roskaromaaneilla itseään ruokkinut Iiris erehtyy luulemaan kiihkeästi odottamakseen satuprinssiksi. Julman maailman heittelemä Iiris ei ole kuitenkaan mikä tahansa tyttö, niin kuin se kukkakaan ei ole mikä tahansa kaktus, jonka alla hän lueskelee koston riehuessa hirviömäisenä elokuvan loppupuolella. Se on Yön kuningatar (Cactaceae Selenicereus Grandifiorus) -se kukkii vain yhtenä yönä vuodessa ja lakastuu sitten pois.

Elokuva kertoo rautakaivosmies Taisto Kasurisesta, jonka isä tekee itsemurhan. Taisto tottelee isänsä ajatuksia omasta tulevaisuudestaan ja suuntaa matkansa etelään päin. Elokuvassa kuvataan ihmisen päättäväisyyttä ja sen vaikutusta yksilön tarinaan kaurismäkeläisinä kauniina kuvina, maailmassa vailla myötätuntoa.

Varjoja paratiisissa kertoo roskakuskin ja supermarketin kassan rakkaustarinan. Se kertoo ihmisistä kadun varjoisalla puolella, mutta myös itsekunnioituksesta ja rakkauden välttämättömyydestä.

Tapahtumapaikkana on aina taksi, jossa toisiaan sivuavat mitä erilaisimmat ihmiskohtalot. Elokuvan ehdottomina helminä ovat kohtaukset New Yorkista: Itä-Saksalaisen emigrantin ja Brooklyniläisen YoYon kumppanuuden kehittyminen, Roomasta: suositun koomikon, Roberto Benignin sanallinen ilotulitus sekä Helsingistä, missä apeat miehet potevat elämän tuskaa hyisen yön kynnyksellä.

Mies saapuu junalla Helsinkiin ja joutuu väkivaltaisen ryöstön kohteeksi. Hän selviää hengissä, mutta menettää muistinsa ja henkilökohtaiset tavaransa. Ilman nimeä ja rahaa hän alkaa rakentaa uutta elämäänsä.

Parikymppinen Niko, jonka opettaja-isän jäätyä työttömäksi, ryhtyy urakalla sotkemaan omaa ja muiden elämää, pistäen alkajaisiksi väärennetyn viissatasen kiertoon. Kovan onnen setelistä tulee ratkaisevia seuraamuksia niin onnettomalle sekatyömiehelle Istolle kuin pölynimurikauppias Hurskaisellekin, joka pitkän raittiuden jälkeen ratkeaa ryyppytielle.

Nelikymppinen lääkäri Saara saa selville, että hänen arkkitehtimiehellään Leolla on suhde oppilaansa Tuulin kanssa. Saara luo itselleen toisen henkilöllisyyden ja hankkiutuu Tuulin ystäväksi. Identiteettipeli ja valheet saavat aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena kaikkien elämä muuttuu peruuttamattomasti.

Elokuva on Kaurismäen Suomi-trilogian ensimmäinen osa, ja se julkaistiin 1996. Elokuva sai parhaan elokuvan Jussin, Kaurismäki ohjaus- ja käsikirjoitus-Jussit, Kati Outinen naispääosa-Jussin ja Elina Salo naissivuosa-Jussin. Elokuva on omistettu Matti Pellonpään muistolle: hänen piti alun perin näytellä pääosaroolia, mutta hänen kuoltuaan vuonna 1995 Kari Väänänen otti hänen roolinsa.

Hamlet liikemaailmassa on Aki Kaurismäen ohjaama ja käsikirjoittama suomalainen mustan huumorin sävyttämä draamaelokuva vuodelta 1987. Se perustuu William Shakespearen näytelmään Hamlet, jonka tapahtumat on sijoitettu nykyaikaan suomalaiseen puunjalostusalan perheyritykseen.

Yksinäinen yövahti Koistinen joutuu keskelle varkaiden juonta. Hän menettää työnsä, vapautensa ja viimeisenkin toivon rakkaudesta. Keskellä synkintäkin hetkeä voi kuitenkin aina tuikahtaa pieni valonsäde. Aki Kaurismäen ohjaama, yksinäisyyttä pohtiva elokuva päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä käsittelivät työttömyyttä ja asunnottomuutta.

Armi elää! on Armi Ratiasta kertova draamaelokuva, jonka on ohjannut Jörn Donner. Elokuvassa on niin sanottu tarina tarinassa -rakenne (metafiktio), sillä se kertoo teatteriseurueesta, joka valmistelee näytelmää Ratiasta. Elokuva keskittyy vuosiin 1949–1968, joiden aikana Ratia perustaa Marimekon ja johdattaa sen menestykseen.

Rööperi kertoo paitsi päähenkilöidensä Tompan ja Krisun, myös Mustalais- Karin, Arskan, Korpun, Ukin ja monen muun sekalaiseen konnajoukkoon kuuluvan kovanaaman vaiherikkaasta ja keinoja kaihtamattomasta matkasta, joka päätyy köyhyydestä rikosten kautta kunnialliseksi kansalaiseksi, linnaan -tai ennenaikaiseen hautaan. Lain kaitaa puolta valotetaan kaupunginosan oman poliisin, Koistisen, näkökulmasta.

Viisitoista Frank-nimistä miestä ja yksi Pekka lähtee vaeltamaan Kalliosta Eiraan. Suurin osa kuolee matkalla, osa jää muuten sille tielleen ja kaksi viimeistä yrittää soutaa lopuksi "Eestiin".

Parikymppinen tarjoilija Saara ja hieman vanhempi toimittaja Joni alkavat seurustella. Saaran kyvyttömyys tuntea seksuaalista nautintoa ajaa suhteen väistämättä ongelmiin.

Elokuva kertoo rakastetun ja vihatun kaukaloiden pahan pojan tarinan suorasanaisesti ja säästelemättä. Dokumenttielokuvaan on haastateltu yli 50 henkilöä, kuten esimerkiksi Jeren perhettä, valmentajia, toimittajia, kanssapelaajia ja lapsuudenystäviä. Syvällinen dokumenttielokuva koostuu haastattelujen lisäksi arkistomateriaalista ja dramatisoiduista kohtauksista.

Tatu ja Patu matkustavat junalla Outolasta jouluiseen Helsinkiin tapaamaan 9-vuotiasta ystäväänsä Veeraa. Kaupungissa heitä odottaa Veeran järjestämä mahtava yllätys! Veera on kuitenkin myöhässä rautatieasemalta ja veljekset suuntaavat omin neuvoin suureen kaupunkiin. Seuraa hullunkurisia sattumuksia pursuileva seikkailu, jossa Tatu ja Patu viilettävät pitkin kaupunkia etsiessään tietään Veeran luo. Innokkaat veljekset haluavat kiihkeästi kuulua joukkoon ja toimia kuten paikalliset joulunvalmistelijat, ja onnistuvatkin siinä melkein. Taidemuseosta löytyy “lahjakas” taiteilija, tavaratalossa joulupukki ja -kuusi menevät iloisesti sekaisin ja kaneliahan voi heittää puuron sijasta vaikka kainaloon! Onneksi veljesten nokkela ystävä Veera ottaa ohjat käsiinsä ja ystävykset löytävät lopulta sekä toistensa että Veeran järjestämän jymy-yllätyksen luo!

25-vuotias Karri, vartija Itäkeskuksesta, ihastuu Caashaan, ikäiseensä kauniiseen ja hiljaiseen somalityttöön. Caashakin kiinnostuu Karrista, sosiaalisilta taidoiltaan hieman kömpelön oloisesta mutta sympaattisesta suomalaispojasta. Aluksi kulttuurierotkin tuntuvat vain hauskoilta ja jännittäviltä, mutta pian elämäntyylien erilaisuudet ajavat Karrin ja Caashan umpikujaan.

The story of the international refugee crisis, depicting a world where greed, violence and exploitation compete with hopes and dreams amid a constant fight for survival.

Returning to his beloved hometown after years abroad, Jörn Donner reminisces Helsinki of his youth and investigates the present state of affairs in the city.