Avainsana Modernity

Riemuloma Rivieralla ja Enoni on toista maata -elokuvista tuttu Monsieur Hulot harhailee jenkkituristien mukana Pariisissa. Sen kummempaa juonta elokuvassa ei ole. Koska kaupunki on lasia ja terästä, Playtime on ymmärretty usein urbaanin vieraantumisen kritiikiksi. Elokuvan leikkisä luonne tarjoaa myös muita tulkintamahdollisuuksia. Pitkät otokset ja vaiteliaisuus vaativat kuitenkin katsojalta kärsivällisyyttä. Valmistuessaan elokuva oli Ranskan historian kallein.

Enoni on toista maata (ransk. Mon oncle) on ranskalainen komediaelokuva vuodelta 1958. Sen ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti Jacques Tati, joka näytteli pääosaa. Se on Tatin ensimmäinen varsinainen värielokuva. Elokuva muistuttaa mykkäfilmiä, ja siitä tehtiin kaksi versiota. Ranskankielisen version rinnalla kuvattiin toista, englanninkielistä versiota, jossa kyltit oli vaihdettu englanniksi ja vuorosanat dubattu.Elokuvan keskeinen hahmo on Tatin edellisestä filmistä tuttu Monsieur Hulot, joka nähdään nyt yhdeksänvuotiaan sisarenpojan Gérardin silmin.Elokuva sai Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon ja Cannesin erikoispalkinnon.

Viimeisessä elokuvassaan Jacques Tati vie herra Hulotin hahmon aiheuttamaan tuttuja häiriötään liikenteen sekaan. Hulotin tarkoituksena on saapua ajoissa kulkueensa mukana Amsterdamin automessuille. Mutta matka Pariisista Amsterdamiin on pitkä, varsinkin tälle miehelle, joka parhaansa yrittäessäänkin aiheuttaa ainutlaatuisia tapahtumasarjoja ja kitkaa muille modernissa yhteiskunnassa kamppaileville kansalaisille.