Avainsana Ku Klux Klan

Identtiset veljekset Elijah ja Elias tunnetaan paremmin nimillä Smoke ja Stack. Veljekset lähtivät nuorina kotikaupungistaan Mississippi Deltasta ja päätyivät armeijan kautta lopulta Chicagoon rikollisiin puuhiin. Vuonna 1932 he päättävät kuitenkin lopulta jättää nämä hommat taakseen ja palata kotikulmille, avatakseen juhlapaikan tummaihoisille. Vaikka etelässä vallitsevat Jim Crow-lait, tummaa väestöä tahdittaa bluesin tuoma vapaus ja taianomaisuus, sekä toisaalta yliluonnollinen pahuus. Smoke ja Stack saavat lopulta avatuksi kapakan, ja kutsuvat paikalliset mukaan Blues-höyryisiin avajaisiin. Kun vieraat ovat parhaalla juhlatuulella, pitoihin saapuu pimeydestä kuokkavieraaksi vampyyri Remmick. Tämä haluaa laajentaa joukkojaan ja yö muuttuukin hauskanpidosta veriseksi selviytymistarinaksi.

Supertähdet Martin Lawrence ja Will Smith ovat jälleen yhdessä kontrolloimattomina ja sekopäisinä superkyttinä. Bad Boys II on toimintaelokuva, joka sisältää elokuvahistorian villeimpiä takaa-ajoja. Luodit viuhahtelevat ja autot räjähtelevät kun huumekuninkaan takaa-ajo kulkee Miamin kaduilta kohti Kuuban gettoja. Jännitys ja toiminta tiivistyvät, kun Lawrence huomaa playboy-Smithin tapailevan salaa hänen seksikästä siskoaan.

Mississipin osavaltion pikkukaupungissa kaksi punaniskaa raiskaa ja melkein surmaa 10-vuotiaan mustan pikkutytön. He jäävät kiinni ja joutuvat oikeuteen. Tytön isällä Carl Lee Haileyllä on omat käsityksensä Etelävaltioiden tavasta jakaa oikeutta valkoisille. Hän tappaa kylmäverisesti pikkutyttönsä raiskaajat ja joutuu itse oikeuden eteen. Roturistiriidat nousevat pintaan ja tilanne kärjistyy mellakoiksi, jotka houkuttelevat median paikalle.

Kolmen ihmisoikeusaktivistin ajaessa pitkin autiota valtatietä, he näkevät pahaenteisten ajovalojen lähestyvän. Rauhoitellen toisiaan, he eivät aavista näiden valojen pian häviävän yöhön ja ampuvan lähtölaukauksen yhdelle historian räjähdysherkimmistä murhatutkimuksista. Kuvaan astuu suorapuheinen Ward ja petollisen huoleton Anderson. Pystyvätkö nämä vastakkaisia kantoja edustavat FBI-agentit voittamaan erimielisyytensä ja ratkaisemaan pienen Ku Klux-Klanin asuttaman yhteisön hyytävän mysteerin ennen kuin koko kaupunki repeytyy kahtia rasismin kourissa?

1970-luvun alussa amerikkalaista yhteiskuntaa myllertää taistelu kansalaisoikeuksista. Ron Stallworth palkataan Colorado Springsin poliisilaitoksen ensimmäiseksi afroamerikkalaiseksi etsiväksi. Henkilökunta suhtautuu tulokkaaseen epäluuloisesti, jopa avoimen vihamielisesti. Stallworth tarttuu kuitenkin tiukasti toimeen ja ottaa vaarallisen tehtävän: Ku Klux Klanin sisäpiiriin soluttautumisen ja sen paljastamisen. Rotusorron kannattajana esiintyvä Stallworth saa yhteyden ryhmittymään ja raivaa tiensä sen ytimeen asti. Hän onnistuu ystävystymään klaanin johtajan David Duken kanssa. Soluttautumisoperaatio muuttuu yhä monimutkaisemmaksi. Tapaamisissa klaanin jäsenten kanssa kasvokkain Stallworthia esittää hänen kollegansa Flip Zimmerman, joka saa selville hengenvaarallisen salajuonen. Yhdessä he lähtevät kukistamaan ryhmää, jonka todellinen tavoite on siistiä väkivaltainen retoriikkansa niin salonkikelpoiseksi, että sillä voidaan vedota suureen yleisöön.

Spike Leen palkittu eepos karismaattisesta johtajasta nimeltä Malcolm X. Elokuvassa käsitellään Malcolmin lapsuutta, hänen pappi-isänsä raakaa murhaa, Malcolmin ajautumisesta rikoksen houkuttavalle polulle sekä hänen tutustumistaan Nation of Islam- järjestöön ja sen johtajaan Elijah Muhammadiin. Malcolmin rasisminvastainen taistelu ja rooli Nation of Islam -järjestössä toivat hänelle paljon vihamiehiä.

Kansakunnan synty (engl. The Birth of a Nation) on D. W. Griffithin ohjaama, vuonna 1915 valmistunut yhdysvaltalainen mykkäelokuva. Sen aiheena on Yhdysvaltain sisällissota ja sitä seurannut Etelävaltioiden uudelleenrakennus ja toipuminen.

Grisham-filmatisoinnissa vastavalmistunut asianajaja Adam Hall ottaa hoitaakseen vastenmielisen jutun. Hänen isoisänsä on kuolemansellissä rasistisesta murhasta eikä kadu mitään. Adamin paluu sukujuurille tuo esiin lisää epämiellyttäviä totuuksia isoisästä ja tämän osallisuudesta poikansa, Adamin isän itsemurhaan. Hackman on liian sympaattinen vastenmielisen rasistin rooliin, ja leffa tuntuu vesittävän rasisminvastaiset teemansa.

Kansalisoikeusaktivisti Ann Atwater saa vastaansa Ku Klux Klaanin johtajan vuonna 1971 North Carolinassa. He väittelevät koulujen integraatiosta Durhamissa.

Tässä he taas ovat - Pee Wee Morris ja Angel Beachspluggetin hullu joukko. He ovat juuri selviytyneet muutamasta vankasta tyypistä Porkyn luona, mutta vielä pitäinsi panna matalaksi muutama uppiniska. Yksi näistä on tekopyhä Bubba Flavel, joka yhdessä muutaman siveyden sipulin kanssa haluaa kieltää Shakespeare-näytelmän, jonka oppilaat aikovat esittää koulun juhlissa. Lisäksi löytyy vielä joukko lipeviä paikallispoliitikkoja, jotka valehtelevat kaikille sekä muutama rotuvihaaja. Pee Wee ja joukkonsa lyövät viisaat päänsä yhteen ja keksivät suunnitelman. Kun he sitten lähtevät toteuttamaan hyökkäystään, ei kukaan, jolla on kunnia tallella, selviä siitä...

Etelävaltioiden pikkukaupunkiin perustetaan KKK-museo, ja yhteiskunnan jännitteet kiristyvät. Pastori Kennedy päättää tehdä kaiken voitavansa hillitäkseen vihaa. Hänen seurakuntansa on kuitenkin ihmeissään, kun hän ottaa klaanin jäsenen Mike Burdenin siipiensä suojaan. Konflikti kärjistyy, kun klaaninjohtaja tahtoo kostaa petturille. Burden on koskettava kertomus aina ajankohtaisesta rotujen vastakkainasettelusta eteläisessä USA:ssa. Tarina herättää toivoa ja uskoa rauhasta ja paremmasta.

Cross of Fire is a 1989 American television mini-series based on the horrific rape and murder of Madge Oberholtzer by D.C. Stephenson, a highly successful leader of the Indiana branch of the Ku Klux Klan. It was originally shown in two parts. In syndication, it is shown as a television movie.

Since its birth in 1865, in the wake of the American Civil War, the history of the Ku Klux Klan has been inseparable from that of the United States. The debates over slavery, the populism in the roaring twenties, the struggle for civil rights in the sixties, the rise of the far-right in the early 21st century; the Klan seems to have always embodied the dark side of the nation, with its gray areas and blind spots.